Päivää. Tai iltaa. Tai yötä ihan sama.
Kirjotan taas kerran elämän outoudesta ja sekavuudesta.
Mä en oo ihan varma onko mulla ollu sinänsä tasanen vai epätasanen olo, mutta kummiski.
Tavallaan nyt kun on taas kotona tai laitoksessa vai miten olikaan, sitä arvostaa sitä
ettei tarvii koko ajan kysellä että voisko joku avata kaapin lukon tai voisko joku avata oven että pääsis
ulos tai että voisko sitä ja tätä. Siis mä en todellakaan kaipaa takas psykiatriselle.
Mutta..Jotenkin siellä olo oli vaan niin..Turvallinen. Joo, se on juuri oikea sana.
Olo on vähän niinku tällänen:
Siis toihan on epätasasella tasolla. Sun sivuilla ei oo mitään mistä ottaa kiinni,
ja sä oot vaan pieni viaton ihminen joka ei oikeestaan voi millekkään mitään.
Muutenkin henkisesti aika rassaava viikonloppu.
No mutjoo..joku pieni kevennys loppuun..?
Ilonen asia kenties ?
Tollanen ois tiedossa, can`t wait !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti