It`s a new dawn, it`s a new day, it`s a new life for me and I`m feelin good..(actually great)

Mulla on ihan ihka uus elämä :) Mun on pakko sanoo että mulla on ollu jo neljä päivää ihan 

helvetin hyvä fiilis ! Sitä avitti suorat sanat, mun oma vahvuus, reggae ja ystävät.

Reggae pelasti mut siinä mielessä, et se on niin letkeetä ja onnellista ja ihanaa ja mua ei enää vituta.

Mikään ei enää pysäytä tätä mun fiilistä. Mikään ei voi pilata mun uutta elämää.

Toistan taas, että ei mikään. Mä aion elää mun elämää täysillä. Ihan ku jokainen päivä ois mun viimenen.

Juuri näin. Mä olen vahva, teijän sanoista huolimatta ;) 

Mulla ois niiin paljon kirjotettavaa, mut mä en oikeen löydä sanoja tähän mun onnen tunteeseen.

Toisaalta, onhan se niin että ahistus yrittää aina välillä puskea päälle, mut mä en välitä.

Mä yritän, yritän, kunnes tiedän että oon tarpeeks vahva. vahvempi ku luulette. (tiiätte kenestä puhun) 

Ja lainatakseni vielä edellistä blogikirjoitusta: I`ll laugh to y`all one day.

Silti kyllä arvostan teitä, jos arvostatte mua, kullat.

Antakaapas mun vaan elää elämääni, mä kyllä teen mitä tarviin :) 

Vielä paljon sanottavaa, mut laitan sen nyt musiikkina tänne, niin tiedätte miltä musta tuntuu :

Every little thing, is gonna be allright, Chillatkaa ! 

Now I`ll just show a middle finger to Y`all, but someday I`ll laugh to the whole world.

Rankka viikko. Henkisesti niin rankka että tulin luultavasti kuumeeseen pelkästään sen takia.

On muuten huvittavaa kuinka muutama sana voi repiä sun maailman palasiks.

Mulla oli vaan paha olo, ja siitä sitten suututtiin. Sen jälkeen yks maailman suurimmista mulkuista

möläyttää mulle pari "valittua" sanaa.

Luulin vielä että se ihminen ois ollu mulle rakas. Just. Vitut esittäjistä.

Hauskinta tässä on se et se sanoillaan ite myöns et se on luultavasti koko tän ajan vaan esittäny.

Vittu mulle voi sanoa asiat päin naamaa, kiitos.

Oon mäki tehny virheitä, isoja ja pahoja sellasia, mut toi oli jo liikaa.

Paikassa missä nyt asun, en koskaan tuu olemaan samanlainen.

En tuu olemaan oma itteni, koska en ton jälkeen oikeestaan edes pysty kattomaan 

ketään enää silmiin. Jotenki tavallaan silti kaikki ne sanat oon onnistunu kääntää

itteeni vastaan ja ne on mun syytä. Ne on mun vihollisia.

Toisaalta tää saattaa ollakkin vaan hyvä asia.

Mä oon itsenäisempi, vahvempi, ja mä kyllä vittu pärjään. Ilman teitä,mulkut.

Tästälähin mä keskityn vaan siihen mikä on aitoa, en tuhlaa aikaani.

En nyt sano että ihmiset joittenka kanssa oon asunu pari vuotta, jotka on ns. pitäny musta huolta

ei ois mulle tärkeitä, mut silti.

Mä saatan olla edelleen se sama ihminen kun mun kanssa puhuu,

noudatan sääntöjä ja teen kaikessa parhaani edelleen,koska

oon aina yrittäny elää muita varten niin kun mä haluun että mua varten eletään.

Sisältäpäin oon kuitenkin vahvempi, ja jos mun yrittämistä ei arvosteta vittuakaan,

sisältäpäin mä näytän teille kaikille arvostelijoille keskisormea, ja lupaan

että joku päivä nauran vielä koko maailmalle.

Kiitos.

Kiitos vuodatuksesta.

Lopuksi haluan näin henkisellä tasolla ja kirjoittamalla pyytää anteeksi sinulta, olet erittäin rakas minulle.

Get me back there. No, wait, let me stay here...

Päivää. Tai iltaa. Tai yötä ihan sama.

Kirjotan taas kerran elämän outoudesta ja sekavuudesta.

Mä en oo ihan varma onko mulla ollu sinänsä tasanen vai epätasanen olo, mutta kummiski.

Tavallaan nyt kun on taas kotona tai laitoksessa vai miten olikaan, sitä arvostaa sitä 

ettei tarvii koko ajan kysellä että voisko joku avata kaapin lukon tai voisko joku avata oven että pääsis

ulos tai että voisko sitä ja tätä. Siis mä en todellakaan kaipaa takas psykiatriselle.

Mutta..Jotenkin siellä olo oli vaan niin..Turvallinen. Joo, se on juuri oikea sana.

Olo on vähän niinku tällänen:

Siis toihan on epätasasella tasolla. Sun sivuilla ei oo mitään mistä ottaa kiinni, 

ja sä oot vaan pieni viaton ihminen joka ei oikeestaan voi millekkään mitään.

Muutenkin henkisesti aika rassaava viikonloppu.

No mutjoo..joku pieni kevennys loppuun..? 

Ilonen asia kenties ? 

Tollanen ois tiedossa, can`t wait ! 

There`s no religion that could save me, no matter how long my knees are on the floor.

Se tuli ihan yhtäkkiä odottamattomana.

Ku puun takaa ja äkkiä.

Tarvittiin pitkä aika, monta lääkäriä, osastojakso ja satoja haavoja ennenku se tiedettiin.

Siis se että mikä mulla on.

 Tänään mä kuitenkin sain ihan yhtäkkiä diagnoosin.¨

Ja tässä se on nyt sitten ;

Kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Vaikka sitä syytä on kauan haettu ja mietitty, ja nyt se tiedetään, mun olo 

ei ole helpottunut.

Oikeastaan koko jutun paino ja ahdistus liittyy siihen yhteen sanaan. Häiriö.

Lopullinen sellainen.

Mun pitäis opetella elämään sen kanssa koko loppuelämä. Tällä hetkellä en näe ittelläni minkäänlaista

tulevaisuutta. Kaikki tuolla edessä on harmaata. Mä en tahdo syödä lääkkeitä ikuisesti.

Mä oisin halunnut parantua edes jossain vaiheessa. Mä en halua enää yhtään jaksoa sairaalassa;

mistä mä vasta eilen selvisin pois.

Niinku toi kuva kertoo, mä en oikeen osaa itkeä. En osaa surra.

Mulla on vaan tää kipu rinnassa. Ahdistus.

Onneks mulla on siihenki kohta lääkkeet. Nehän ratkasee kaiken.

"Are you okay" ?, she asked.

Päivää, Ja hyvää uutta vuotta kaikille !

Mulla ei ole mitään erikoisempia uudenvuodenlupauksia,

koska en usko niihin. toivomus mulla kyllä on, mutta

en sano sitä, koska häpeän sitä. syömistäni siis.

Kirjotan tällä kertaa täysin kuvattoman postauksen,en nääs ole omalla koneella, harmillista,

sillä näihin fiiliksiin kuvat ois sopinu.

Jos joku on ihmetelly miksi en ole kirjoittanut, niin vastatus tulee tässä:

Oon ollu viimeset pari viikkoa psykiatrisella osastolla; ja oon nyt lomilla ja meen

huomenna takas. ei siitä sen enempää.

Muutokset on pelottavia. Oon huomannu ittessäni ennakkoaavistuksia tulevista muutoksista.

Mun tyyli on muuttumassa, ajatusmaailma on muuttumassa, mä oon muuttumassa.

Oon muuttumassa ihmisenä.

Mun mielipiteet muuttuu.

Ja siks mua pelottaakin. Vaikka ne muutokset oiskin hyviä.

Mut pelkään vaan et taas...

I`ll just end up walking in a cold november rain..

And yes, I need some time, all alone.

Ps. äöäää en haluu rakastua enää koskaan.